JuhaSalden Asiaa Aviapoliksen alueelta

Kaikilla ei ole tulevaisuutta

Suomi on täynnä syrjäytyneitä. Heitä löytää sekä kirkonkylistä, että suurkaupunkien lähiöistä. Keskustaan heitä ei eksy, vaikka Juhana Vartiainen koittaa Senaatintorilla mieltään osoittaneita nimittää joko humalaiseksi tai tyhmiksi, jotka eivät ymmärrä omaa etuaan vastustamalla aktiivimallia.

Suomi on käynyt läpi valtavan rakennemuutoksen viimeisen 30 vuoden aikana. Vielä 1980 - luvulla Suomi oli paitsi teollisuusmaa, niin myös yhteiskunta jossa elämä oli helposti ennustettavaa. Monelle nuorelle se tarkoitti, että peruskoulun jälkeen ammattikouluun, sen jälkeen armeijaan ja sitten vakituiseen työhön. Hankit puolison, kohtuuhintaisen asunnon, saat lapsia ja elät onnellisena. 

1980 - luvun lopulla tuli uusia sanoja, joiden ymmärtäminen oli monelle vaikeaa. Ensin puhuttiin A - ihmisistä ja B - ihmisistä. Sitten tuli sellaisia sanoja, kuten hallittu rakennemuutos. Euroopan yhdentymisestäkin puhuttiin. Samaan aikaan pankit alkoivat suorastaan tuputtaa rahaa, kun rahamarkkinat vapautui. Elettiin aikaa, jolloin uskottiin ettei pankki voi mennä konkurssiiin.Sitten alkoi tapahtumaan kummia. Ensin kaatui Berliinin muuri, sitten kommunistihallinto alkoi murtua joka puolella Eurooppaa. Vuosikymmenen viimeisinä tapahtumina diktaattori Romaniassa ammuttiin, ehkä liian myöhään. 1980 - luvun lopulla tuli myös maksuhäiriöiden rekisteröinti.  Tämä oli alkua ihmisten jakoon A ja B - ihmisiin.

Uusi vuosikymmen toi tapahtumien sarjan, jonka traumaa edelleen käsitellään. Ensin Neuvostoliiton imperiumi romahti. Baltian maat saivat takaisin itsenäisyyden. Neuvostoliiton romahdus oli alkusoittoa, ensin alkoi idänkauppaa harjoittaneiden yritysten konkurssiaalto. Seuraava aalto oli Suomen markan devalvaatio. 1980  - luvulla dollariessa otetun lainan markka-arvo nousi yhdessä yössä. Sitä seurasi toinen devalvaatio, joka viimeisteli monen yrittäjän kohtalon.  Ensin lähti asunto ja kaikki rahaksi muutettava. Markkinakorkojen ollessa 20 % luokkaa laina tuplaantui joka viides vuosi. Samaan aikaan alkoi perintäyhtiöiden valtakausi, joka jatkuu edelleen käytännnössä villin lännen säänöin, vaikka nämä yritykset vakuuttavat toimivansa ettisesti kestävällä tavalla.  Maksuhäiriöt jakoivat ja jakavat ihmisiä edelleen A - ja  B - ihmisiin. Maksuhäiriömerkinnän saanut ihminen on B - ihminen. Hän ei voinut saada enää vuokra-asuntoa, puhelinliitymää, osamaksusopimusta tai edes työpaikkaan. Jako A - ja  B - ihmisten välillä syveni. Vuosikymmenen lopulla suuret ikäluokat puhuivat 1970 - luvulla syntyneille ja nuoremmille, että kun koittaa 2000 -  ja 2010 - luku, niin maassa on työvoimapula. Vuosikymmenen lopun merkittävin tapahtuma oli Nokian nousu, joka nosti monta ihmistä taloudellisesti ylöspäin, mutta ei vienyt luokkajakoa A - ihmisten ja  B - ihmisten välillä. 1990 - luvulla opiskelleita evästettiin siihen, että tulevaisuuden työpaikat ovat pätkiä ja ulkoistettuja töitä.  

Koitti 2000 luku, joka oli nousua yhtä minitaantumaa lukuunottamatta.  Samalla alkoi uusi ilmiö. Globalisaatio ja kiinalaisen tuotannon aika. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että 1990 - luvun nuoriso petettiin. Luvattua työvoimapulaa ei koskaan tullut. Maahan oli tullut käytännössä kolmenlaisia ihmisiä. A - ihmiset, B - ihmiset ja C - ihmiset.  Nyt ei enää anneta toivoa. Miksi toivoa kun ei ole tulevaisuuttakaan. Toivo isolla alkukirjaimella Toivo on kokoomuksen lanseerama sana, joka tarkoittaa jotain hyvää ihmiselle, jolla menee paremmin..

A - ihmiset ovat käytänössä kokoomuksen puhumaa keskiluokkaa jonka oikeuksia he ajavat. Heillä ei ole vaikeuksia saada työpaikkaa oli aika mikä tahansa. Heitä kaksi alempaa luokkaa kahdehtii heitä ja kaikkia niitä, jotka saavat toimeentulotukea.

B- ihmiset ovat ihmisiä jotka saavat työpaikan, aina kun taloudella menee hiukankin paremmin. Tyypillinen esimerkki B - ihmisestä on koulutettu vajaakuntoinen. B - ihmisellä menisi paremmin, mikäli loiset nimeltä Lindorff ja Intrum Justitia lakkaisivat olemasta. Myös TE- keskuksen sanktiot satuttavat heitä eniten, mutta eivät auta. Päinvastoin. Heille TE-keskus on paha paikka täynnä ilkeitä ihmisiä, joiden ensisijainen tehtävä on miettiä miten rangaista kaikesta aktiivisuudesta. Toki aktiivinen pitää olla mutta vain sillä tapaa kun TE - keskus tai sosiaalitoimisto haluaa olevan aktivinen. Muussa tapauksessa saat tuntea nahoissasi joko suullisesti tai sitten jopa rankemmin.

C - ihmiset ovat ihmisiä, joihin mitkään toimenpiteet eivät enää auta. Sipilä ja Lindström voivat heihin kohdistaa mielinmäärin sanktioita. Nämä sanktiot eivät auta. Nämä ihmiset vain kärsivät ja ovat usein liian heikkoja enää puolustamaan itseään. C - ihmiset äänestävät harvemmin, kun muut. Tähän perustuu myös kokoomuksen ylivalta.

 

Nyt vuonna 2018 maassamme on leikattu koulutuksesta, vaikka toisin luvattiin. Lindorff ja Intrum Justitia ovat härskimmät kun koskaan ja vievät kaikki eurot pois hyvinvoinnista veroparatiiseihin. Sosiaaliturvaa leikataan ja monet ihmiset kokevat olevansa alistettuja vailla lohtua ja turvaa tulevasta. Miksi olisi toivoa kun ei ole tulevaisuuttakaan. Kaikilla ei ole tulevaisuutta, ei mitään minkä varaan elämää perustaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Kaikilla ei ole tulevaisuutta''

Niin on ollut aina ja niin tulee aina olemaan.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Näimpä.. ja tällä hetkellä Suomen hallitus 2000-luvulla on ollut sellaista jotka eivät sitä edes yritä paranta.. ei hätä kokouksia,ei mitään..

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Terveisiä joukosta C. Toivo mennyt. Tulevaisuutta ei ole. Äänestän kyllä, mutta on Suomi sen verran mätä maa ettei siitä paljoakaan tälläiselle köyhälle ole apua. Samalla tehdään naurettavia leikkauksia ja vaatimuksia kasvatetaan..

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
On pakko leikata. Tuulivoima tarvitsee 500 miljoonaa vuodessa ja summa kasvaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mitä mieltä olet: voiko vaikuttaa itse siihen, onko tulevaisuutta vai ei?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Varmasti voi itse vaikuttaa. Esim. muuttamalla pois Suomesta.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Työvoiman kriteerit ovat kasvaneet siihen mittaan, kun valmistava teollisuus on hävinnyt maastamme, niin pelkästään kyvykkäät omanonnensa sepät pärjäävät. Hoivatyötä kyllä riittää, mutta millä palkalla. Meiltä on jo nyt syrjäytynyt kolmas osa työvoimasta. Tämä on raadollisempi yhteiskunta kuin esim. 40 v. sitten.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

"Köyhät ihmiset eivät tarvitse veronalennuksia ja kannatusta pitää hakea keskiluokalta"

- Jussi Halla-Aho -

https://yle.fi/uutiset/3-9664283

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Juha Salden,
kiitos arvokkaasta kirjoituksestasi. Yhteiskunnan on toimittava syrjäytymistä vastaan. Nostit monta arvokasta ja hyödyllistä ihmisarvoon vaikuttavaa tekijää esiin. On hyvä pitää mielessään noiden köyhyydestä elävien toimijoiden aktiivinen rooli syrjäytymisen partaalla roikkuvan ihmisen syrjättämiseen ja jo syrjäytyneen elämän kurjistamisessa ja syrjäytymisen aseman ylläpitämisessä.

Anteeksi, etten osaa muuta kuin kiittää. Kiitos!

Käyttäjän SeijaHuuhtanen kuva
Seija Huuhtanen

Noinhan tuo on mennyt, mutta koska minulla on ilmeisesti vähän pidempi perspektiivi, niin pari omakohtaista kommenttia.

1970-luvulla kohkattiin 1990-luvulla koittavaa työvoimapulaa, vaan kuinkas sitten kävikään.

1989 ja 1990 -lukujen vaihteessa taisi olla tämän maan ainut täystyöllisyysjakso. Muistan tuolloin todenneeni yliolkaisesti työnantajalle jossain ristiriitatilanteessa vuoden 1990-luvun alussa, että ei ongelmaa, töitähän on tarjolla rajattomasti, työttömyys oli lähinnä kitkatyöttömyyttä.

Vaan sitten Suomea alettiin laittaa EMU-kuntoon. Syksyllä 1990 olikin sitten jättityöttömyys.

Toimituksen poiminnat